BBC Finnish Section, 15.8.1989

Kiista saatanallisista säkeistä

Lisa Appignanesi & Sara Maitland (toim.), The Rushdie File. Fourth Estate 1989.

Juonto: Salman Rushdien kirjan The Satanic Verses aiheuttama kohu ei ota laantuakseen. Nyt tästä kiistasta on myös ilmestynyt kirja, The Rushdie File, johon on koottu sekä Rushdien kannattajien että vastustajien kannanottoja viime vuoden syyskuusta alkaen. Kirjan ovat toimittaneet Lisa Appignanesi ja Sara Maitland. Tapani Lausti tarkastelee tätä kokoomateosta.

Kirjailijoiden yksi tehtävä on toimia ihmiskunnan uniennäkömekanismina. Kaunokirjallisuus vaikuttaa meihin samalla tavalla kuin unet. Niillä molemmilla on kyky muuntaa todellisuutta. Näin toteaa nigerialainen kirjailija Ben Okri The Rushdie File -kirjaan sisällytetyssä puheenvuorossaan. Okri sanoo, että me harjoitamme joskus unissamme jumalanpilkkaa, joskus uneksimme sopimattomista asioista. Joskus näemme outoja unia, jotka paljastavat mielessämme pesivän huonosti käyttäytyvän hengen. Tämä henki todistelee mielellään, miten elämäämme hallitsevat muodot, rajat ja säännöt ovat kyseenalaisia. Myös kirjailijan mielikuvitus tutkii ihmisen käsitysten epävakaisuutta. Okri sanoo, että kirjailijoiden on taisteltava mielikuvitukselle langetettua kuolemantuomiota vastaan.

Englantilainen kirjailija Maggie Gee taas muistuttaa, että jos romaani on islamilaisessa maailmassa historiallisesti suhteellisen uusi kirjallisuuden muoto, on se sitä vielä Lännessäkin. Lukijoita hämmentää usein todellisen ja kuvitellun välinen suhde. Gee sanoo, että useimmat kirjailijat todennäköisesti sanoisivat kykenevänsä kuvittelulla paremmin ilmaisemaan laajemman totuuden. Yksilöllisessä erikoisuudessaan ja mitään kaihtamattomassa tutkiskelussaan kaunokirjallisuus on kumouksellista. Se asettaa vaihtoehtoisia mielikuvia virallista totuutta vastaan. Se osoittaa, että virallinen totuuskin on keksittyä. Ei siis ole ihme, että ne, jotka elävät tämän virallisen fiktion suojeluksessa, hyökkäävät raivoisasti uhaksi koettua kirjailijaa kohtaan.

Kun lukee tähän kokoomateokseen otettuja muhamettilaisten fundamentalistien lausuntoja, vahvistuu vaikutelma, että Salman Rushdien romaanin vastaisissa hyökkäyksissä on kyse sosiaalisen kontrollin tarpeesta. Kirjassa on epäilemättä jumalanpilkkaa, mutta olennaista on se, että Rushdien luova mielikuvitus osuu virallisen fiktion arimpiin kohtiin. Fundamentalismi ei salli mielikuvituksen vapautta. Se lähettää ajatuspoliisit kolkuttamaan hallitsemiensa ihmisten ajatusten yöllisiä portteja. Kiihko-uskonnon papit tuomitsevat Rushdien kuolemaan. Mutta ennen kaikkea he haluavat hävittää alkuunsa hallitsemiensa ihmisten mielissä viriävän epäilyn. Kirjailijan mielikuvituksen rikos on, että se rohkaisee ihmisiä epäilyyn. Siksi kaunokirjallisuuden mielikuvitus on fundamentalistisessa maailmassa erityisen kumouksellista. Fundamentalismi pesii parhaiten yhteisöissä, joiden jäsenet kokevat itsensä ympäristön uhkaamaksi. Silmitön usko luo näennäistä turvallisuuden tunnetta. Toisinajatteleminen käy vaikeaksi ellei mahdottomaksi.

Fundamentalistien raivoisat hyökkäykset Rushdien kirjaa vastaan uhkaavat puristaa Englannin muslimien maailman mullahien johtamaksi henkiseksi tahtimarssiksi. Mielen ja ajattelun sulkeisharjoitukset ovat täydessä käynnissä. The Rushdie File -kirjassa tätä muhamettilaisyhteisöä tuntevat ihmiset varoittavat ulkopuolisia kuvittelemasta, että tämä yhteisö on perusolemukseltaan monoliittinen. Lännen muhamettilaisissa yhteisöissä on epäilemättä piilevää taipumusta fundamentalismiin ympäristön vihamielisyyden puristuksessa. Mutta täällä esiintyy myös liberaaleja virtauksia, jotka ovat valmiita omaksumaan samanlaisen asenteen uskontoon kuin on tyypillistä aikamme kristinuskolle.

The Rushdie File -kirjassa on uskonnontutkimuksen professorin Malise Ruthvenin selostus siitä, miten Lännen kristityt sopeutuivat kahden vuosisadan aikana ajatukseen, ettei Raamattu ollut Jumalan sana vaan ihmisten ajatuksia siitä, mitä he uskoivat Jumalan haluavan heille sanoa. Islamilaisessa maailmassa tilanne on Ruthvenin mukaan aivan toisenlainen. Itsevaltaisten hallitsijoiden tai siirtomaaherruuden alaisuudessa uskonnolliset johtajat eivät ole milloinkaan luopuneet ajatuksesta, että islaminuskon tulee täydellisesti hallita yhteisön ja yksilön elämää. Moderniin elämään paremmin soveltuva asenne uskontoon on yleensä tullut Lännessä asuvilta muslimi-intellektuelleilta.

Ajatolla Khomeinin silmissä Rushdien kirja oli vain tuorein ja loukkaavin viesti Lännen muslimeilta. Kenties Englannin muslimijohtajat näkivät Rushdien kirjassa hyvän tilaisuuden panna toimeen kurinpalautus läntisen vaikutuksen alaisuudessa asuvien musliminuorten keskuudessa. Rushdien kirjan aiheuttaman kiistan aikana muhamettilaiset naiset ovat esiintyneet rohkeimmin oman yhteisönsä toisinajattelijoina. He kokevat kouriintuntuvimmin omassa jokapäiväisessä elämässään vuosituhantisten sosiaalisten kahleiden puristuksen.

[home] [archive] [focus]