20.10.2021 **** Etusivulle

Espanjan politisoitu oikeuslaitos

Antti Halinen

Tämän maan parlamentin kaksi suurinta puoluetta valitsee ja päättää käytännössä oikeuslaitoksen tärkeimpien elinten kuten keskeisen oikeusneuvoston ja perustuslakituomioistuimen nimitykset.

Sen kuuluisan maalaisjärjen mukaan tällöin pitäisi puhua oikeuslaitoksen tai ainakin sen tärkeimmän osan politisoimisesta. Ei, kyse ei ole  EU:n arvostelemista Puolasta ja Unkarista, koska niissä asioista päättää vain yksi puolue.

Kyse on Espanjasta, jossa oikeiston Kansanpuolue PP ja demarien PSOE ovat tosi pitkään hoitaneet yhteisvoimin suurimman osan valinnoista, olivatpa ne hallituksessa tai oppositiossa. Niin on käymässä nytkin, kun täytettävänä on tällä viikolla perustuslakituomioistuimen kahdestatoista paikasta neljä.

EU tuskin korvaansa lotkauttaa, koska se tarvitsee myös Espanjaa tuomitsemaan Puolan ja Unkarin oikeuslaitosten politisoitumisen. Ja onhan Suomessakin ainakin yksi oikeusoppinut, joka ei ole nähnyt mitään ongelmaa Espanjan poliitikkojen hääräilyssä oikeuslaitoksen parissa.

PP ja PSOE pääsivät viime viikon lopulla  yksimielisyyteen neljän paikan jaosta ja eräistä muistakin nimityksistä. Neljästä tuomarista kaksi kummallekin, ellei PSOE suostu antamaan toista paikkaansa hallituskumppani Unidos Podemos-puolueelle. Sopu syntyi kahden poliitikon pikaneuvotteluissa sen jälkeen, kun PP:n puheenjohtaja, valemaisteri Pablo Casado oli näyttänyt vihreää valoa sopimukselle.

Puoluepäätökset käväistään vahvistamassa parlamentissa, jossa edustajainhuone ja senaatti valitsee kumpikin neljä tuomaria. Hallitus ja oikeusneuvosto valitsee kumpikin kaksi, kun niiden valintojen vuoro tulee.

Epäselvää on enää se, saisiko tämä machojen maa perustuslakituomioistuimeen paremman sukupuolten välisen tasapainon. Nyt siellä on kymmenen mies-ja vain kaksi naistuomaria. Ennakkoveikkauksissa on puhuttu kahdesta uudesta naistuomarista, mutta kun yksi on erovuorossa, niin ei päästä kolmea enempään, siis kuudesosasta neljäsosaan.

PP suostui nyt valintoihin osoittaakseen jonkinlaista joustavuutta ja yhteistyöhalua. Se tiesi kuitenkin hyvin, että tuomioistuimessa säilyy tukeva konservatiivinen (lue PP) enemmistö ainakin ensi vuoden toukokuuhun, jolloin pitäisi valita seuraavat neljä uutta tuomaria.

Sen sijaan PP ja PSOE eivät päässeet vieläkään sopuun oikeuslaitoksen keskeisimmän elimen Consejo General del Poder Judicial (josta käytän oikeusneuvoston nimeä) valinnoista. Ne ovat olleet jäissä jo kolmisen vuotta, koska PP on blokannut neuvoston uusimisen.

Senaatti ja edustajainhuone, siis poliitikot, valitsevat molemmat kymmenen tuomaria. Käytännössä kahden valtapuolueen lisäksi muut eivät ole kovin paljon päässeet osingoille.

Uuden sovun tiellä on varsin periaatteellinen ongelma. PP on nimittäin yhtäkkiä  innostunut vaatimaan vaalitavan muuttamista. Se antaisi tuomarien valita 12 neuvoston kahdestakymmenestä jäsenestä.

PP etenee selvästi ketunhäntä kainalossa, koska puolue tietää varsin hyvin, että Espanjan hyvin konservatiivinen tuomarikunta säilyttäisi PP:lle mieluisan enemmistön neuvostossa. Siinä mielessä puolueen ei tarvitse huolestua poliitikkojen vallan vähentämisestä.

PSOE taas vastustaa  ehdotusta juuri siksi, että se vähentäisi puolueiden valtaa ja takaisi pysyvästi hyvin konservatiivisen enemmistön oikeuslaitoksen keskeisimpään elimeen.

Maan neljästä tuomariyhdistyksestä kolme on tukevasti konservatiivien käsissä. Espanjan oikeuslaitos on hitaimmin päässyt eroon francolaisen diktatuurin hengestä yhdessä eläkeupseerien kanssa.

Onhan esimerkiksi Audiencia Nacional diktatuurin vihatuimman tuomioistuimen Tribunal de Orden Públicon suora perillinen. Se perustettiin uudestaan vain nimeä vaihtamalla  parin vuoden viiveellä diktatuurin kaaduttua 70-luvulla.

Parin vuoden takaisen laajan eurooppalaisen oikeuslaitostutkimuksen mukaan kaikki espanjalaiset tuomaritkaan eivät ole tyytyväisiä nykytilaan. Lähes 80 prosenttia oli sitä mieltä, että uralla etenemiseen eivät riitä osaaminen, taito ja kokemus, vaan ennen kaikkea hyvät poliittiset suhteet ja tämä nimenomaan ylennyksissä korkeimpiin tuomioistuimiin.

Vestigia terrent.

 

Antti Halinen Helsinki, toimittaja, eläkkeellä Yleisradiosta vuodesta 2005, entinen YLE:n radiouutisten ulkomaantoimittaja ja Tallinnan kirjeenvaihtaja, mutta erikoistunut espanjan-ja portugalinkieliseen maailmaan.

 

[home] [archive] [focus]