Journalisti,
18.2.2005
Tapani Lausti
Pertti Julkusen artikkeli ”Vastuullinen luokka ja hämmentynyt lauma” (Journalisti, 21.1.2005) on kokoelma käsittämättömiä ja perättömiä väitteitä.
Väite, että Chomskyn kielitieteellinen työ olisi herättänyt enimmäkseen huonolaatuista keskustelua, on uskomaton. Lainaan parin amerikkalaisen professorin yleistä näkemystä kuvastavaa arviota Chomskyn työstä: ”Ei ole todennäköisesti toista yksilöä, jolla viimeksi kuluneen vuosisadan aikana olisi ollut dramaattisempi vaikutus kielen ja ihmismielen ymmärtämiseen, kuin Noam Chomsky.” (Louise M. Antony & Norbert Hornstein toimittamassaan kirjassa Chomsky and His Critics, Blackwell 2003) Professorit lisäävät, että Chomsky vaikutti mullistavasti myös psykologiaan tieteenä ja heitti aikamme filosofialle uusia haasteita.
Outo on myös Julkusen tapa luonnehtia Chomskyn kielitieteellistä teoriaa ”opiksi”. Kysymys ei ole mistään opeista ja dogmeista, vaan tieteellisestä tutkimusohjelmasta, joka on levinnyt ympäri maailmaa.
Julkusen käsitykset Chomskyn ajattelusta ovat muutenkin sekavia. Hän väittää, ettei Chomsky ”kerro meille tarpeeksi selvästi, olemmeko lopulta [Walter] Lippmannin tarkoittamaa hämmentynyttä laumaa vai emme…”
Chomsky on teoksissaan tehnyt asian täysin selväksi. Hän käyttää Lippmannia esimerkkinä monien amerikkalaisten liberaalien kyynisistä asenteista tavallisiin ihmisiin, jotka eivät näiden liberaalien mielestä kykene ymmärtämään ns. yleistä hyvää. Kuten Julkunenkin selostaa, tätä ymmärsi Lippmannin mukaan ”vain vastuullisten miesten erikoistunut luokka”. Chomsky rinnastaa tällaisen asenteen leninismiin ja toteaa Lippmannin kannattaneen propagandan uusien menetelmien käyttöä, jotta ihmiset saataisiin hyväksymään politiikkaa, jota he muuten vastustaisivat. Toisin kuin Julkunen väittää, Chomsky itse ei käytä Lippmannin ”hämmentyneen lauman” käsitettä, päinvastoin hän uskoo ihmisten kykyyn muodostaa järkeviä mielipiteitä rationaalisessa yhteiskunnassa, jossa tiedonvälitys ei pyri sekoittamaan asioita ja käsitteitä.
Julkunen väittää myös, ettei Chomsky tunne John Deweyn työtä. Väite on perätön. Chomsky tunsi Deweyn työn läpikotoisin ja sai siitä paljon vaikutteita. Chomsky kävi yli kymmenen vuotta Deweyn kasvatusperiaatteita noudattanutta koulua ja ihaili näitä periaatteita. Myös Deweyn kriittiset käsitykset demokratian alamäestä olivat Chomskyn mielestä uskottavia. Dewey katsoi politiikan surkastuneen suuryritysten yhteiskunnan ylle heittämäksi varjoksi. Hän sanoi, että yksityinen vallankäyttö kaivaa maata vapauden ja demokratian alta. On totta, että Chomsky arvosteli Deweyn roolia ensimmäisen maailmansodan propagandassa, mutta on vaikea ymmärtää Julkusen väitettä, että hän ”antaa väärän todistuksen Deweystä”.
Julkunen jatkaa keikailuaan perusteettomilla väitteillään: ”Chomsky puhuu samalla tavalla kuin Bush. Miesten mielessä ei häivähdä, että asiat voisivat olla epäselviä ja että niistä pitäisi keskustella.”
Maineikkaan tiedemiehen rinnastaminen Bushin tapaiseen kyyniseen valehtelijaan on groteskia pilaa. Eturivin tiedemiehenä Chomsky osaa arvioida todistusaineiston uskottavuutta, oli sitten kyse kielitieteestä tai kansainvälisestä politiikasta. Väite, ettei hän ymmärtäisi keskustelun merkitystä, on tuulesta temmattu. Chomskyn leimaaminen vihan lietsojaksi on myös perusteetonta. Hän vetoaa rationaalisilla analyyseillään amerikkalaisiin, jotta nämä pyrkisivät estämään heidän nimissään toimeenpantavat aggressiot maailmalla.
Ks. myös:
Ks. myös seuraavia arvioita Chomskyn teoksista: