24.4.2012 **** Etusivulle

Joe Lovano: Traditiota ja modernismia

Tapani Lausti

Suosittelin joitakin aikoja sitten suomalaisille Facebook-ystävilleni Joe Lovanon ja McCoy Tynerin hiljattaista Helsingin konserttia. Olihan Lovanon Málagan konsertti tehnyt minuun suuren vaikutuksen. (Tyner ei ollut mukana tässä konsertissa.) Jäin siis mielenkiinnolla odottamaan suomalaisia arvosteluja. Hätkähdin, kun luin Helsingin Sanomien Jukka Haurun kommentin: ”Prototyyppimäinen tenoristi Joe Lovano jäi persoonattomana väistämättä sivurooliin.”

Voi olla, että Lovanolla oli huono päivä. Saman kiertueen yhdessä ranskalaisessa taltioinnissa Tyner ei anna juuri soolotilaa Lovanolle. Rumpali Francisco Mela seuraa huvittuneena tilannetta. Olisiko muusikoilla ollut kommunikointivaikeuksia? Oli niin tai näin, Lovanon luonnehtiminen ”prototyyppimäiseksi” johtaa lukijoita pahasti harhaan.

Vaikutelmaksi jäi, että Lovanon musiikki on mennyt Haurulta täysin ohi. Tämä on vahinko, sillä Lovano on eittämättä aikamme eturivin saksofonisteja. Hänen tyylinsä on ehdottoman persoonallinen. Hän on monien johtavien jazzkriitikkojen mielestä lunastanut paikkansa jazzsaksofonistien suurten nimien joukossa.

Lainasin Lovanon Málagan konserttia koskeneessa jutussani brittiläistä jazzkriitikkoa John L. Waltersia: ”Amerikkalainen saksofonisti Joe Lovano on viime vuosikymmenten tasokkaimpia jazzmuusikkoja: Blue Noten ahkera taiteilija, jonka saksofonityyli on jotenkin samanaikaisesti sekä moderni että traditionaalinen. Vaikka hän soittaa myös muita ruokolehtisoittimia, hänen tenorisaksofoninsa on pääasia ja hän kykenee hallitsemaan kvartettia Rollinsin ja Coltranen suuren perinteen tyyliin.”

Lovano on soittanut monien aikamme johtavien jazzmuusikoiden kanssa. Legendaarinen pianisti Hank Jones halusi välttämättä Lovanon mukaan joillekin kiertueilleen. Lovano ja Jones ovat myös levyttäneet yhdessä. Joyous Encounter (Blue Note 2005) ja I'm All For You (Blue Note 2004) ovat fantastisia levyjä, joilla soittavat myös basisti George Mraz ja rumpali Paul Motian.

Motianiin Lovanolla on ollut vuosikausia läheinen musiikillinen suhde. He soittivat 1980-luvulla yhdessä triona, jossa kolmantena muusikkona oli kitaristi John Scofield. Kunnianosoituksessaan hiljattain kuolleelle Motianille Lovano kirjoitti: "Kaikki bändit, joissa hän soitti, kehittyivät hänen vaikutuksestaan luoviksi kollektiivisiksi yhtyeiksi. Sen saattoi kuulla jo Bill Evansin varhaisimmilla levytyksillä." (Joe Lovano Remembers Paul Motian, Jazz Times, 18 March 2012)

Lovanon levytuotanto on täynnä helmiä. Kannattaa kuunnella esimerkiksi uusinta levyä Bird Songs (Blue Note 2011), jolla Lovano tulkitsee erinomaisen yhtyeen säestämänä Charlie Parkerin sävellyksiä. Ehottomasti kuuntelemisen arvoinen on myös pianisti Steve Kuhnin levy Mostly Coltrane (ECM 2009), jolla Lovano vierailee.

 

Joe Lovanon kotisivu

Vieraile arkistossa: Musiikki

 

[home] [archive] [focus]

Site Meter