14.10.2021 **** Etusivulle 14.10.2021 **** Etusivulle
Antti Halinen
Laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat. Tämä vanha sanonta on tullut monta kertaa mieleeni seuratessani Espanjan oikeuslaitoksen vatulointia maan entisen kuninkaan Juan Carlosin talousrikosten, veropetoksien, korruption ja muiden vilpillisten rahanansaintakeinojen tutkinnassa.
Kaiken huippuna oli Korkeimman oikeuden syyttäjien päätös siirtää koko asia mappi ööhön eli arkistoida se. Jo aiemmin Espanjan parlamentti oli hylännyt parlamentaarisen tutkintakomitean perustamisen. Oikeiston Kansanpuolue PP ja äärioikeistolainen, rasistinen Vox, jotka alkavat jo olla yhtä ja samaa sakkia, yhdessä demarien PSOE-puolueen kanssa kaatoivat esityksen. Kauas on PSOE kaikonnut niistä ajoista, jolloin sen puoluekokouksissa vaadittiin Espanjaan tasavaltaa.
El Diario-lehden toimittaja Ignacio Escolar on kirjoittanut erinomaisen artikkelin rötösherra Juan Carlosin tekojen peittelystä: miten syyttäjät arkistoivat asian sen jälkeen kun Juan Carlos oli maksanut viitisen miljoonaa euroa jonkinlaisena kuittauksena verorästeistä. Ne entinen kuningas maksoi yhtä korruptoituneilta kavereiltaan saamallaan lainalla, jota hänen ei varmasti tarvitse maksaa takaisin.
Kun tulevaisuuden historiankirjoissa muistetaan menneitä, niissä kirjoitetaan, miten XXI vuosisadan espanjalainen demokratia ei kyennyt tuomitsemaan Juan Carlosia korruptiosta: tosiasiat ovat tosiasioita, aloittaa Escolar artikkelinsa:
”On tosiasia eikä mielipide, että Espanjan valtionpäämies kätki vuosien varrella veroparatiisiin kokonaisen omaisuuden, vähintään sata miljoonaa dollaria, jota hän ei koskaan ilmoittanut veroviranomaisille.
On tosiasia eikä oletus, että iso osa tuosta rahasta tuli ”lahjana” eräältä arabisheikiltä; se oli samansuuruinen kuin veronmaksajien kahden vuosisadan aikana maksama virallinen palkka valtionpäämiehellemme. Eikä tämä ”lahja” ollut ensimmäinen eikä ainoa. Hän nautti meksikolaisen miljonäärin kustantamista luottokorteista ja kahdeksan miljoonan euron yksityislennoista, jotka teoriassa maksoi hänen serkkunsa.”
Yhtä lailla on Escolarin mukaan tosiasia eikä oletus, että syyttäjät tutkivat tosi vahvoja aihetodisteita muista erittäin vakavista rikoksista: pääomien pesusta, lahjonnasta, vaikutusvallan väärinkäytöstä ja veropetoksista. Nämä neljä epäiltyä rikosta syyttäjät itse liittivät Sveitsiin toimittamaansa selvityspyyntöön maan pankkitileiltä olevista kuninkaan salaisista rahoista.
”On myös kiistämätön totuus, että Juan Carlos itse tunnusti tämän salaisen omaisuutensa, sopimattomat lahjat ja verorikokset, kun hän kahdessa erässä maksoi pienen osan siitä rahasta, mikä hänen olisi pitänyt maksaa. Koko tämä temppu tehtiin vain siksi, ettei ex-kuninkaan tarvitsisi maksaa enempää. Jos tämä ”laina” olisi ollut lahja, siitä olisi pitänyt maksaa verot.”
Escolar lisää vielä yhden tosiasian, joka sekään ei ole oletus. Juan Carlos nimittäin maksoi tuon summan vasta sen jälkeen, kun koko Espanja jo tiesi ja syyttäjät olivat ilmoittaneet, että oikeuslaitos alkaa tutkia hänen pimeitä tulojaan, rahoja veroparatiiseissa ja hänen huippuelintasoaan, jonka ylläpitäminen virallisella palkalla olisi ollut mahdotonta.
Toimittajan johtopäätös on hyvin tyly oikeuslaitokselle ja kuningaskunnalle. Syyttäjien osuus tässä asiassa on kansallinen tragedia, koska lähtökohtana on ollut se, että ensin tulee kuningaskunta ja vasta sitten parlamentaarinen demokratia.
Syyttäjien käytöstä voi sanoa tragikoomiseksi, kun he varoittivat ex-kuningasta tutkinnasta ja aikaansaivat vain sen, että Juan Carlos järjesti kaksi veromaksua tuloista, joita hän ei ollut koskaan ilmoittanut veroviranomaisille. Tällaisen toiminnan johdosta Juan Carlos vapautuu kaikista sellaisten tekojensa seurauksista, jotka olisivat poikkeuksetta vieneet oikeuteen jokainen hänen alamaisensa.
Tätä kaikkea voidaan pitää todella suurena tappiona Espanjan oikeusjärjestelmälle. Se ei ole toteuttanut teoriaa, jota kuningas itse julisti aikanaan televisiossa: ”Oikeus on kaikille sama”. Se julistus ei ollut koskaan totta.
Escolarin esimerkit koskevat aikaa, jolloin Juan Carlos oli jo entinen kuningas eikä hänellä enää ollut syytesuojaa. Kuningasajan puliveivaamisesta voisi ottaa esimerkiksi hänen metsästysretkensä vanhan ystävänsä Kazakstanin diktaattorin Nursultan Nazarbajevin vieraana vuonna 2002. tuliaisina kotiin Espanjaan oli metsästyssaaliiden lisäksi viisi miljoonaa dollaria.
Olipa Espanjan oikeuslaitos mitä mieltä tahansa, niin Juan Carlos on varas kuten mallorcalainen räppäri Valtonyc sanaili ja sai siitä yli kolmen vuoden vankeustuomion. Hän on nyt maanpakolainen Belgiassa, koska sanoi Juan Carlosia ja tämän suku varkaiksi, ja Juan Carlos on maanpaossa Arabiemiraateissa, koska on varas. Lehtitietojen mukaan toivoo kuitenkin pääsevänsä täksi jouluksi jo kotiin.
Antti Halinen Helsinki, toimittaja, eläkkeellä Yleisradiosta vuodesta 2005, entinen YLE:n radiouutisten ulkomaantoimittaja ja Tallinnan kirjeenvaihtaja, mutta erikoistunut espanjan-ja portugalinkieliseen maailmaan.